Edelliseen postaukseen kulutin reilusti
aikaa, mutta näin jälkeenpäin ajatellen, jotkin kohdat voisi
jäsennellä paremmin. Kuitenkin, asiat on perusteltu suhteellisen
hyvin, joten jätän tekstin muokkaamisen sikseen yhden kohdan
lisäämistä lukuunottamatta. Asiasta voi kuitenkin kirjoittaa
lisää, joten tässä keskityn youtubesta löytyvään
videomateriaaliin. Tähänkin kului aika mukavasti aikaa.
Kyseessä ”luonnollisesti
aggressiivinen” samojedi, jota Millan lähtee korjaamaan. Katselin
videon ilman ääntä, jotta voin keskittyä enemmän eleisiin kuin
sanoihin. Ihan ensimmäiseksi, koirat eivät luonnossa osoita suuria
määriä aggressiota noin vain, taustalla on aina jokin syy.
Dominanssikäytös on usein aggressiivisuudesta riippumatonta.
Tätä koiraa pidetään pienessä
häkissä. Koska omistajien selitys koirasta on leikattu pois ja
äänet ovat nollassa, pelkästä koirasta voidaan päätellä, että
se on hyvin turhautunut olemaan häkissä. Voi olla, että sitä on
pidetty pitkiä aikoja häkissä. Olen katsonut kyseisen jakson
kokonaisuudessaan, mutten kuitenkaan muista omistajien tarinaa
koirasta. Koira vaikuttaa olevan pelkoaggressiivinen, itse asiassa
olen melko vakuuttunut siitä, että suurin osa aggressiivisesta
ongelmakäyttäytymisestä juontaa juurensa pelkoon, jota omistajat
eivät osaa korjata, päinvastoin he voimistavat käytöstä
huomaamattaan ja lopputuloksena koira yrittää puolustaa itseään
aggressiolla.
Häkissä oleva koira on kiihtynyt ja
stressaantunut. Häntä heiluu, koira läähättää ja haukkuu.
Koira näyttää haukkuvan ilman ärsykettäkin, eli kiihtyneisyys
johtuu turhautumisesta. Kun Cesar tulee paikalle, koira kiihtyy
entisestään. Se osoittaa kuitenkin uteliaisuuden merkkejä, mutta
kehonkieli ei ole rentoa, vaan melko jännittynyttä. Koira nostaa
toista etujalkaa usein, joka on yksi stressin indikaattori. Samaa
tapaa koirat käyttävät myös rauhoittavana signaalina. Rauhoittava
signaali perustuu siihen, että koirat näyttävät stressinsä
näillä hienovaraisilla merkeillä osoittaakseen, etteivät tunne
oloaan hyväksi tietyssä tilanteessa. Toiset koirat lukevat näitä
hyvin ja usein jättävät ko. Koiran rauhaan ja/tai vastaavat
signaaleihin näyttääkseen etteivät ole uhka toiselle.
Samojedi nostelee tassujaan hyvin
usein, laittaa korvansa taakse, lipoo huuliaan, haukkuu, läähättää
voimakkaasti. Cesar ei näytä kiinnittävän näihin seikkoihin
yhtään huomiota. Päinvastoin, hän yrittää dominoida koiraa
kumartumalla sen ylle. Eräs tärkeä seikka täytyy huomata; koira
laittaa korvansa myös sivulle, joka usein kertoo pelosta. Cesar
lähestyy häkkiä, ja koira näyttää taas uteliaalta. Se ei
kuitenkaan lopeta haukkumista. Kun Cesar kävelee poispäin, koira
näyttää haukkuvan lisää, tämän voisi ehkä selittää sillä,
että kiihtynyt käytös ehkä ajaa kohteen pois. Tästähän on
esim. remmirähjäyksessä kyse. Cesar tulee takaisin ja kumartuu
häkin ylle. Koira näyttää hämmentyneeltä.
Seuraavaksi koira rupeaa tärisyttämään
jalkaansa. Kyseessä on voimakas stressin merkki. Edelleen äänet on
nollilla, joten en tiedä, mitä Cesar käytöksestä sanoo. Näyttää
siltä, että hän vain sivuuttaa koko asian. Koira nostaa myös
tassuaan ylös ja välttelee katsetta. Millan ottaa koiran ulos
häkistä, koira alkaa pyöriä jaloissa; merkki turhautumisesta ja
taitaapa koira vähän vältelläkin. Koira myös moittii
kuristushihnaa, jonka Cesar laittoi sille kaulaan. No ei mikään
ihmekkään, tämä ei kyllä selittelyjä kaipaa. Lopuksi koira
läähätyksen lisäksi lipoo huuliaan, haukottelee ja nostaa
tassuaan. Onko kyse rentoutumisesta, ottaen huomioon miten stressi
ilmenee koirilla?
Noniin, nyt on sitten äänten vuoro.
Äänten ollessa päällä, huomataan
haukussa korkea sointi. Koira myös murisee. Se on selvästi
kiihtynyt, ei dominoiva. Cesarin kurottuessa häkin ylle, hän kertoo
olevansa dominoiva ja käyttää häkkiä suojanaan, ettei koira
pääse puremaan. Lisäksi hän sanoo rauhoittavansa näin koiraa.
Rauhoittuuko koira? Näennäisesti kyllä, mutta koira on yhä hyvin
stressaantunut. Millan selittää koiran tärisemisen sillä, että
kyse on uuden minän selviytymisestä. Mitä? Ja sanoiko tämä mies
myöhemmin, että koiran täytyy opetella tilanne hengityksen
vaikeuttamisella? Oli miten oli, koira on edelleen hyvin jännittynyt
ja epävarma.
Mitä tästä videonpätkästä jäi
käteen? Pakko näyttää kaikelle kansalle, miten aggressiivista
koiraa käsitellään dominoimalla ja rangaistuksella. Ja ihmiset
tietenkin heti uskovat kaiken, minkä näkevät; koira näyttää
rauhoittuneen. Stressi on kuitenkin yhä läsnä, mutta sitä ei
huomioida.
Minkä takia tämä koira on
aggressiivinen? Kyse on nyt kristallinkirkkaasti pelkoaggressiosta.
Koira on hyvin jäykkä ja jännittynyt, silmät pälyilevät
ympärilleen. Kovakourainen käsittely voi usein vain pahentaa
tilannetta. Tässäkin koira yrittää päästä tilanteesta pois
hyökkäämällä. Koiraa on ilmeisesti pidetty autotallissa kymmenen
kuukauden ajan. Aggressiivisuuden takia? Ei ole kyllä mikään ihme,
jos aggressio vain lisääntyy autotallissa olon aikana.
Koiran silmistä näkee, että se on
hyvin pelokas. Se myös läähättää ja nuolee huuliaan.Cesar
sanoo, mitä enemmän se taistelee, sitä enemmän se purkaa tuota
energiaa. Totta. Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään toivottu tapa
purkaa energiaa. Pelokas koira pakotetaan käsittelyyn ja sitä
kautta luovuttamaan, mikä ei todellakaan ole tavoiteltavaa. Koira
voi mennä opittuun avuttomuuteen. Stressaavasta koirasta voi tulla
joko apaattinen tai hyperaktiivinen. Se voi kehittää stereotypioita
ja muuta ongelmakäyttäytymistä. Usein koira voi myös tehdä
ongelmakäytöstään ihmisen ollessa poissa, eli tilanne ei ole
korjaantunut. Koira vain oppii olemaan ”kunnolla”, ihmisen, joka
rankaisee, on läsnä; se siis pelkää saavansa rangaistuksen.
Ko. videossa oleva koira myös
välttelee katsetta kääntämällä pään pois. Tämäkin on yksi
stressin merkki. Koira ei missään vaiheessa ole rentounut, vaikka
Millan niin sanookin, että tuo on parempi tila. Kuinka ollakaan,
koira hyökkää. Ei ihme, jos koira hyökkää, kun kaikki, millä
koira ilmaisee stressiään ja epämukavuuttaan ignoorataan täysin.
Tässä vaiheessa Millan pakottaa koiran selättämällä kyljelleen.
Se kamppailee, mutta hetken päästä luovuttaa. Millan jauhaa taas
rentoutumisesta. Koiran silmistä näkee sen olevan yhä pelokas.
Cesar taisi mainitakin, että haluaa koiran luovuttavan. Lopussa
koira luovuttikin, mutta siitä huomaa sen edelleen olevan hyvin
jännittynyt, eikä rentoutunut. Cesar vielä lopuksi sanoo tämän
tuovan luottamusta. Ehei. Koira ehkä rupeaa tottelemaan, mutta
rangaistuksen pelossa.
Nyt on kyllä taas sellainen kutina,
että tämän italianvinttikoiran aggressio on peräisin pelosta.
Jotain on tapahtunut tuon ja kultaisennoutajan välillä, sillä
koira ei reagoinut muihin koiriin juuri mitenkään. Muistan
katsoneeni jakson teeveestä, mutten taaskaan muista, mitä omistajat
sanoivat koiran käytöksestä. Oliko kultainennoutaja hyökännyt
italianvinttikoiran kimppuun? Oli miten oli, kyse on
puolustautumisaggressiosta. Häntä heiluu epämääräisesti, korvat
takana. Cesarin koskettaessa koiraa kylkeen haukkuun tulee korkeampi
sävy joka vastaa ulinaa. Sattuiko koiraan? Koira ei kuitenkaan
lopeta haukkumista. Loppupuolella nähdään taas koiran tärinä,
joka kertoo stressistä. Kävelylyksessä voidaan huomata
välttelykäyttäytymistä koiran yrittäessä päästä kaemmaksi.
Uudessa kohtaamisessa koira aloittaa
haukkumisen taas. Cesar korjaa, koira kyyristelee ja välttelee.
Häntä ei ole alhaalla rentona, vaan jäykkänä tietyssä
asennossa, kuten pienemmällä aremmalla italianvinttikoiralla. Onko
koira nyt korjattu kunnolla niin, että se rupeaa kunnioittamaan ja
luottamaan omistajaansa?
Tämä saksanpaimenkoira on hyvin
turhautunut. Siitä selvästi huomaa, että sillä on liikaa
energiaa, ja mitä sille tehdään? Teljetään se takapihalle
pomppimaan aitaa vasten. Lisäksi pikkukoiraan totuttelua ei ole
tehty kunnolla, omistaja kertoi toivovansa koiran tottuvan uuteen
pikkukoiraan. Vaan miten kävikään, sakemanni hyökkäsi tämän
kimppuun. Tämä voi johtua osittain voimakkaasta vietistä. Siitä
huolimatta uuteen koiraan totuttelu, varsinkin jos kyseessä aikuinen
koira, on tehtävä perusteellisesti. Asteittainen totuttelu ja
positiivinen vahvistaminen on tässä oiva apuväline, tarvittaessa
myös vastaehdollistaminen.
Omistajan puheesta voidaan päätellä,
ettei koiraa ole paljoa sosiaalistettu ja ilmeisesti sitä on lyöty
aikaisemmassa paikassa. Kolmijalkainen koira on kuvaustilanteessa
hyvin epävarma eikä uskalla tulla lähellä vaan haukkuu kauempana.
Sen yrittäessä tulla lähelle sakemanni tulee ja yrittää
ilmeisesti näykkäistä koiraa, jolloin Millan reagoi siihen
yrittämällä rauhoittamalla koiraa, mutta siitä näkee, että tämä
on vain leikkiä sille. Sillähän on muutenkin aivan liikaa
energiaa. Sakemanni kuitenkin haukottelee, joten tilanne on sille
myös stressaava.
Epävarma koira menee pöydän alle
saadakseen enemmän turvallisuudentunnetta. Nainen menee silittämään
koiraa päästä. Mitä ihmettä tälläkin ihmisellä liikkuu
päässä? Tällaisessa tilanteessa voi olla hyvin korkea
mahdollisuus siihen, että koira alkaa murista tai se siirtyy suoraan
puremiseen. Antaa koiran olla pöydän alla, ei sitä tarvitse ruveta
sorkkimaan päähän.
Millanin korjatessa koiraa jalalla se
hypähtää sivuun. Korvat takana, lipoo huuliaan. Koiran selätys on
täydellinen epäonnistuminen. Koira ei opi tästä tilanteesta
yhtään mitään. Se kyllä näyttää alistuvia eleitä
voimakkaasti Millanin sitä käskyttäessä ja nuolee huuliaan useaan
kertaan. Se myös vinkuu katsoessaan pikkukoiraan. Kyse ei siis
suoranaisesti ole aggressiosta. Pelkkä juoksuliikunta ei välttämättä
tyydytä tällaisen koiran tekemisen tarvetta. Koira tarvitsee
monipuolista liikuntaa mieluiten epätasaisessa maastossa sekä
aivotyöskentelyä, joka väsyttää koiraa henkisesti.
Cesar päättää vielä sakemannin
koirakouluun. Kun tarkastelee tilannetta, voidaan huomata lähes
jokaisella koiralla piikkipannat kaulassa tai vastaavasti täyskurra.
Myöhemmin myös tälle sakemannillekin aletaan käyttää
piikkipantaa. Piikki- tai sähköpannan käyttö sekä fyysinen
rankaisu ei ole oikotie onneen. Näitä menetelmiä käyttävät
yleensä ne, joilla ei ole aikaa tai halua perehtyä käyttäytymiseen
kunnolla. Halutaan vain saada nopeita tuloksia keinolla millä
hyvänsä. Ja koirahan näyttää tottelevan, niin mikäs siinä,
kuitenkin sillä seurauksella, että mahdollisuus akuuttiin tai
krooniseen stressiin on suuri.
Videon loppupuoliskolla on hyvin
pelokas pikkukoira. Tässäkin omistajat kieltävät koiraa
pissaamasta ja koskettelevat koiraa sen ollessa pelokas, ja vielä
tuovat toisia koiria sen lähettyville. Tässä menetellään koiran
kannalta hyvin stressaavasti. Paras tapa olisi asteittainen totuttelu
ja koiran houkuttelu lelun tai namin avulla huomaamaan, ettei mitään
pelättävää ole. Liikaa koskettelua tulee välttää. Tässä on
vaarana pelkoaggressio.
Koira hyökkää yllättäen Cesarin
kimppuun. Ja tällä tietenkin täyskurra käytössä. 0:43 kohdassa
huomataan selvästi kuinka koira aukoo suutaan saadakseen happea, kun
sitä kuristetaan liikaa. Suun aukomista ja köhimistä muuten näkee
koiranäyttelyissä tavattoman usein. Millan selättää koiran,
mutta näyttääkö se rauhalliselta ja rentoutuneelta?
Näköjään Cesar osaa käyttää
positiivista vahvistamista. Miksei hän käytä tätä tekniikkaa
niihin, jotka eivät halua kävellä vierellä? Liian vaikeaa,
koiraahan ei tulisi lahjoa nameilla! Ja tässäkin Millan puhuu
itsensä pussiin.
Videoita koiran stressin merkeistä ja
muista signaaleista
http://www.youtube.com/watch?v=Fq1LdD4MJnk
Hyvä video näyttämään, miten pelokkaasta koirasta voi tulla
aggressiivinen
http://www.youtube.com/watch?v=9soYtIld_Qk
Hyvä esimerkki siitä, miten pieniä koiran eleet ovat ja miten ne
voivat nopeasti voimistua
Ja vielä loppuun lisää tutkimuksia
ja muuta sellaista. Allaolevassa listassa myös hevosiin liittyviä tutkimuksia, sillä näitä kahta eläinlajia usein koulutetaan suhteellisen samalla tavalla, rangaistuksilla. Ehkä pitäisi kirjoittaa erikseen hevosten koulutuksesta joskus.
Tässä huomataan positiivisella
vahvistamisella koulutettujen ponien olevan aktiivisempia ja
rohkeampia ja niiden sydämensyke on nopeampi, johtuen korkeasta
motivaatiosta. Pätee aikalailla myös muihinkin eläimiin, kuten
tässä videossa voidaan nähdä.
Aggressiivisen käytöksen muuttaminen koirilla 2 huomaa että tässä ei käytetty fyysisiä rangaistuksia tai muutakaan pakotetta
Yhdysvaltalainen artikkeli eläinlääkäreille eläinten kaltoinkohtelun huomaamiseen ja siihen puuttumiseen
