lauantai 22. maaliskuuta 2014

Opiskelun ja työn hullutus

On tehnyt mieli tiivistää vähän ajatuksia opiskelusta ja työnteosta ihan konkreettisena tekstinä "paperille" jo pitemmän aikaa, joten teenpäs sen tässä nyt  pikaisesti.

Näin nuorena opiskelijana sitä löytyy jos jonkinmoista unelma-alaa. Suoritan para-aikaa medianomin opintoihin liittyvää työharjoittelua, ja pidän tästä kovasti. Toki ala on monipuolinen, ja kaikki ei välttämättä ole niin miellyttävää, mutta kuitenkin. Monipuolisuus kuitenkin aina plussaa. Ongelmana on ylitarjonta. Alan opiskelupaikkojahan on jatkuvasti vähennetty, eikä suotta. Työnhakijalta - jopa työharjoittelijalta - vaaditaan hyvin paljon. Halutaan priimaa, ja hyvät ne paikat sitten saavat. Keskitason tyypit ja sitä "huonommat" jäävät nuolemaan näppejään. Itselläni vähän kalvaa myös tämä ajatus, että mitä jos valmistun tässä työttömäksi. Toki suuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle ja nuoret valtaavat alaa, mutta kun... on niitä minua paljon parempiakin yksilöitä!

Samat ajatukset pyörivät myös näissä unelma-ammateissani. Haluaisin kovasti opiskella biologiaa nykyisten opintojen päätyttyä, että jos saisin niitä töitä sitten ja opiskelisin tätä aluksi avoimessa, myöhemmin hakien yliopistoon. Tälläkin alalla näyttäisi olevan vielä enemmän ylitarjontaa kuin viestinnässä/graafisessa suunnittelussa. Biologian osa-alueista evoluutiobiologia, genetiikka, neurotiede ja etologia ovat eniten lähellä sydäntä, mutta mites pääset tutkijaksi? Suomessa tuskin pääsee mihinkään, ja ulkomaille muutossa aina ne omat vaikeudet. Kaiken kukkuraksi tulisi olla tyyliin Einsteinin luokkaa, että edes pääsisi johonkin... Paleontologia on ollut unelmaduunina jo vuodesta 1999 suurinpiirtein, mutta mahdollisuudet tällä alalla vieläkin olemattomammat, lisäksi koulutusta Suomesta ei taida enää saada.

Lisäksi takaraivossa on alkanut viime aikoina vähän kutkuttamaan valjassepän ja klinikkaeläinhoitajan ammatit. Työllisyys? Palkka??? Kovasti toitotetaan nuorille hakea opiskelemaan aloja, joista saa varmasti töitä, kuten esim. terveydenhoitoala ja vanhustyö. Vaan miten käykään, kun kunnilla ei ole varaa palkata lisää hoitajia? Tarvetta tietenkin olisi vaikka muille jaettavaksi, mutta se raha. Oravanpyörä on valmis. Sekin vielä että mua ei ole ikinä kiinnostanut työskennellä terveydenhoitoalalla tai millään vastaavalla ja alalla työskenteleminen mulle olis varmaan henkistä tappoa. Että silleen... Katotaan nyt, miten tulevaisuudessa käy. Toivottavasti nyt saisin edes töitä tältä nykyiseltä alalta ensitöikseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.